Haapa (Populus tremula)

    Haavan parhaita tuntomerkkejä ovat harmaanvihertävän kuoren ohella pyöreät, mutkalaitaiset lehdet joitka pitävät havisevaa ääntä jo vähäiselläkin tuulella. Rakenteeltaan haapa on suorarunkoinen pitkä puu. Sen latvuksen oksat ovat yleensä aika harvassa.

    Haapaa kasvaa koko Suomessa, joskin sen määrä vähenee pohjoiseen päin siirryttäessä. Haavalle sopivimpia kasvupaikkoja ovat tuoreetkankaat ja sitä ravinteikkaammat kasvupaikat. Näillä kasvupaikoilla sitä on myös mahdollista kasvattaa metsätaloudellisin tavoittein. Haavan kasvatus on kuitenkin hieman haastavaa sillä se on altis monille tuhoille; etenkin hirvet ja jänikset aiheuttavat haavalle suuria tuhoja jo taimikkovaiheessa. Metsissämme haavalla on kuiten suuri merkitys luonnon monimuotoistajana sillä se on välttämätön puulaji useille eliöille. Useat kolopesiät suosivat haapaa pesäpuuna. Haapa on myös erittäin tärkeä lahopuu.

    Haapa

    Haapa on tärkeä puulaji kolopesijöille. Kuva: Anne Annala

     

    Haapaa käytetään etenkin sellunvalmistuksessa paperiteollisuuden raaka-aineena. Sahatavarana haapaa käytetään jonkin verran huonekalujen näkyvissä osissa sekä seinäpaneleissa ja esimerkiksi saunojen lauteissa. Vielä 1900-luvun loppupuolella haapa oli tärkeä tulitikkujen raaka-aine. Haavan maisemalliset arvot pääsevät oikeuksiinsa varsinkin syksyllä ruska-aikaan koska sen lehdet muuttuvat sykyllä punaisen ja keltaisen väriloistoksi.

     

    Lisätietoja:

    Helsingin yliopisto: Virtuaaliarboretum/haapa

    LuontoPortti: Haapa

    Muokattu 7.7.2016 10.10