Juurikääpä

    Juurikääpä on metsiemme pahin lahottajasieni

    Kuusella ja männyllä esiintyvä juurikääpäsieni, Heterobasidion annosum, aiheuttaa kuusella tyvilahoa ja männyllä tyvitervastautia. Juurikääpää esiintyy kaikenikäisissä puissa, mutta yleisimmin tukkikokoisissa puissa. Kuusen tyvilaho ilmenee rungon lahoamisena. Männyn tyvitervastauti aiheuttaa juurten pihkoittumista ja lahoamista, minkä seurauksena puut kaatuvat tai kuolevat pystyyn.

    Kuusenjuurikäävän itiöemiä. Kuva: Heli Viiri

    Juurikääpä leviää tehokkaasti sekä juurikosketusten että itiöiden välityksellä seuraavaan puusukupolveen. Juurikääpä säilyy jopa yli 40 vuotta tartuntakykyisenä kookkaissa päätehakkuukannoissa ja irrallisissa juurten osissa vähintään 6 vuotta. Tärkeää on estää juurikäävän leviäminen terveisiin metsiin suojaamalla tuoreet kaatopinnat itiötartunnalta kantokäsittelyllä esim. Rotstop tai urea. Taudin leviämistä voidaan rajoittaa vaihtamalla puulaji juurikäävälle kestäväksi lehtipuuksi, nostamalla lahot kannot uudistusalueelta, kulottamalla päätehakkuualueet ja erityisesti välttämällä kantojen altistamista itiötartunnalle juurikäävän levinneisyysalueen reunamilla.

    Juurikääpä heikentää metsien terveyttä ja aiheuttaa laatutappioita metsänomistajalle sekä metsäteollisuudelle. Siitä arvioidaan koituvan metsätaloudelle vuosittain kaikkiaan noin 15 – 35 miljoonan euron menetykset. Lahon vioittama puu ei kelpaa tukkipuuksi, vaan se käytetään sellun valmistukseen tai energian tuottamiseen.

    Muokattu 31.7.2013 8.33