Kataja (Juniperus communis)

    Kuva: Veikko Pasma

    Kataja on suomessa esiintyvistä havupuista pienin, sen parhaita tuntomerkkejä ovat sen tavallisesti pensasmainen ulkomuoto ja pistelevät, enemmän tai vähemmän tiheässä olevat vihreät neulaset. Katajan kuori on myös hyvä tuntomerkki, se on tummanharmaan tai ruskean sävyistä hilseilevää kuitukaarnaa. Katajan levinneisyys Suomessa kattaa koko maan, Suomenlahden ulkosaaristosta Utsjoen perukoille asti. Kataja on yleensä hyvin pitkäikäinen: vanhimmat katajamme voivat olla noin 1000-vuotiaita.

    Katajalla ei ole metsätaloudellista merkitystä. Sitä kasvatetaan lähinnä koristetarkoituksiin puistoihin ja puutarhoihin. Näihin tarkoituksiin se onkin omiaan äärimmäisen vaihtelevan ulkomuotonsa ja vähäisten vaatimustensa takia. Metsänhoidollisina erityispiirteinä korostuvat sen metsien monimuotoisuutta lisäävät vaikutukset. Lisäksi katajaa käytetään erilaisten koriste-esineiden ja puusepäntöiden materiaalina.

    Lisätietoa:
    Helsinginyliopisto: Virtuaaliarboretum/kataja

    LuontoPortti: Kataja

    Muokattu 22.6.2016 12.52