Koivut

    Rauduskoivu (Betula pendula)

    Kuva: Mika Rantaharju

    Rauduskoivu on suomalaisista koivuista metsätaloudellisesti merkittävin. Sen tärkeimpiä tuntomerkkejä ovat lehdet, joiden reunat ovat kaksoissahalaitaisia. Suurten ja vanhojen puiden runko on myös alaosaltaan kaarnoittuvaa eli niitä peittävä tuohi on alkanut halkeilla. Rauduskoivun levinneisyys Suomessa ulottuu metsiköinä etelästä yli koko maan aina Kittilän tasolle saakka. 

    Rauduskoivun kasvupaikkavaatimukset ovat samanlaiset kuin kuusella eli se menestyy parhaiten tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla. Koivun metsätaloudellinen käyttö on ollut vaihtelevaa, välillä sen metsätaloudellinen käyttö oli niin pientä että siitä pyrittiin täysin eroon. Nykyään sitä kasvatetaan vaneriteollisuuden raaka-aineeksi sekä lyhytkuituisen sellun valmistukseen.

    Visakoivu (Petula pendula carelica) on rauduskoivun muunnos jonka puuaines on kuvioinniltaan kaunista ja vaihtelevaa. Tämän takia visakoivu on hyvin haluttua huonekalu- ja koristeteollisuuden piirissä. Muista käyttömuodoista tärkeitä ovat koivuhalkojen käyttö kiinteistöjen lämmitykseen, saunavihdat ja mahlan valuttaminen.

    Hieskoivu (Betula pubescens)

    Hieskoivun paras tuntomerkki on sen lyhytkärkiset ja vain kertaalleen sahalaitaiset lehdet sekä vaalea halkeilematon kaarna eli tuohi. Hieskoivu on rauduskoivun ohella ainoa suomessa kasvava koivu joka kasvaa isoksi noin 10-20 metriä korkeksi puuksi. Levinneisyys Suomessa kattaa lähes koko maan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

    Kuva: Eija Vuorela

    Hieskoivu ei ole kasvupaikkansa suhteen niin vaativa kuin rauduskoivu.  Se kasvaa sekä kivennäis- että turvemailla, joskin sen kasvattamista suositetaan vain turvemailla. Hieskoivun puuaineen tekniset ominaisuudet eivät juuri eroa rauduskoivun puuaineen ominaisuuksista. Puuaine on vaaleaa, kovaa ja helposti työstettävää.Pääosa hieskoivuista käytetään kuitenkin joko kuitupuuna tai energiapuuna. Tämä johtuu siitä että hieskoivu kasvaa usein hyvin mutkaiseksi ja ei näin ollen sovellu vaneri- eikä sahateollisuuden käyttöön.

    Lisätietoa:
    Helsinginyliopisto: Virtuaaliarboretum/rauduskoivu

    LuontoPortti: Rauduskoivu

    Helsinginyliopisto: Virtuaaliarboretum/hieskoivu

    LuontoPortti: Hieskoivu

    Muita koivulajeja Suomessa

    Suomessa kasvaa myös pensasmainen vaivaiskoivu (Betula nana) sekä tunturikoivu (Betula pubescens subsp. czerepanovii), joka on hieskoivun alalaji. Vaivaiskoivu kasvaa soilla ja tunturikankailla. Tunturikoivu kasvaa nimensä mukaan tuntureilla. Tunturikoivu ja vaivaiskoivu eivät ole metsätaloudellisesti merkittäviä puulajeja. 

    tunturikoivu

    Tunturikoivuja. Kuva: Anne Annala

    Muokattu 22.6.2016 12.46