Männynversoruoste

    Männynversoruoste, Melampsora pinitorquaon yksi yleisimmistä nuoren mäntytaimikoiden taudeista (alle 3 m) maassamme.  Taudin aiheuttaa ruostesieni, jonka väli-isäntänä on haapa. Männynversoruostetuhoja voi syntyä ainoastaan silloin, kun mäntyjen lähellä on haavan lehtikariketta. Männynverson infektoituminen tapahtuu alkukesällä vuosikasvaimien pituuskasvun aikaan.

    Männynversoruoste. Kuva: Heli Viiri

    Tauti käyristää ja tappaa vuosikasvaimia, mistä aiheutuu puun runkoon pysyviä mutkia ja pensastumista sekä voi myös tappaa pieniä taimia. Talvella voi lumi taittaa vioittuneet versot. Sienen on arvioitu aiheuttavan yksittäisenä tuhovuonna keskimäärin 10–15 %:n suuruisia pituuskasvutappioita mäntytaimikolle. Latvanvaihdot aiheuttavat runkoon mutkaisuutta, mikä alentaa sydänpuusta saatavan sahatavaran arvoa.

    Versoruosteen torjumiseksi hävitetään haavat männyn viljelyaloilta ja taimikoista. Männyn viljelyä on syytä välttää haapaa kasvavilla tuoreilla kankailla. Haapavesakon raivaaminen on tärkeätä, sillä männikön tartuntariski putoaa puoleen 50 metrin päässä haapojen itiölähteistä ja riski on 200 m päässä merkityksetöntä taimikon kehitykselle. Suuret haavat kannattaa ennakoiden poistaa hakkuualueelta kaulaamalla noin 1-2 vuotta ennen päätehakkuuta. Kaulauksen seurauksena haavan sokerinkuljetus juuriin lakkaa ja vesomiskyky häviää 1-2 vuodessa. Kaulaamista ei saa tehdä moottorisahalla pintapuuta viiltäen, sillä mantopuun katkaisu laukaisee haavassa vesomisreaktion.

     

    Muokattu 31.7.2013 9.00