Metsän uudistaminen

    Metsänhoidon peruspilarina voidaan pitää metsänuudistamista. Se on tärkeimpiä metsänhoitotoimia, sillä hyvin toteutettu uudistaminen on ainoa mahdollisuus saada alueelle uusi hyvin kasvava metsä. Uuden puusukupolven aikaan saattaminen on sijoittamista tulevaisuuteen ja se mahdollistaa metsien käytön myös tulevaisuudessa. Metsää voidaan uudistaa joko viljelemällä tai luontaisesti uudistamalla.

    Metsänomistajalla on tiettyjä velvoitteita. Yksi näistä on metsän uudismisvelvoite. Se on täytetty, kun käsittelyalueelle on saatu aikaan taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen viimeistään 10–25 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Taimikko katsotaan saaduksi aikaan, kun se on riittävän tiheä, taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus.

    Kuva: Mika Rantaharju

    Metsänomistajat voivat tehdä useita uudistamiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten ennakkoraivaus ja taimien ja siementen maahan saattaminen. Nämä ovat varsin helppoja askareita ja niiden toteuttaminen onnistuu lyhyen opastuksen jälkeen myös lapsilta ja nuorilta.

    Uudistustoimenpiteet lähtevät lähes aina liikkeelle uudistushakkuun jälkeisestä hakkuualan raivauksesta. Tämän jälkeen maapohjalle tehdään maanmuokkaus. Seuraavaksi uudistusalalle luodaan uusi puusto joko viljelyn tai luontaisen uudistamisen avulla. Uudistamistavan valinta riippuu kasvatettavasta puulajista, uudistusalan metsätyypistä ja metsänomistajan omista tavoitteista. Metsän omistajan on myös syytä seurata uudistamistoimiensa onnistumista, sillä nuori taimikko on hyvin altis useille tuhoille.

    Lisätietoja:

    Suomen Metsäkeskus: Taimikon perustaminen


    Muokattu 7.7.2016 12.11