Metsästys

    Metsästys on yksi metsien monikäyttömuodoista. Se on erittäin hyvää hyötyliikuntaa ja hyvä tapa viettää vapaa-aikaa.

    Suomessa on noin 300 000 metsästäjää joka on noin 6% väestöstä. Näistä yli 15 000 on naisia, eli noin 5% kaikista metsästäjistä. Vaikka Suomessa on väkilukuun verrattuna eniten metsästäjiä koko Euroopassa, on meillä myös tilaa metsästää. Noin neliökilometri metsästäjää kohti. Suuri metsästäjien määrä ei ole yllätys, sillä Suomen ensimmäiset asukkaat olivat metsästäjiä ja metsästys on kuulunut aina suomalaiseen kulttuuriin.

    Kuva: Sampo Pasma

    Metsästykseen tarvitaan metsästyskortin, eli vuosittaisen riistanhoitomaksun lisäksi metsästyslupa alueelle, jolla aikoo metsästää. Metsästyksessä on noudatettava kullekin riistaeläimelle säädettyjä pyyntiaikoja. Suurempien riistaeläinten metsästykseen tarvitaan myös suoritettu ampumakoe ja/tai riistanhoitopiirin myöntämä pyyntilupa. Yksityisille maille luvan myöntää maanomistaja ja Metsähallitus vastaa valtion maiden luvista. Lapin ja eräiden Oulun alueen kuntien asukkailla on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla. Yleisillä vesialueilla saavat merialueilla metsästää Suomen kansalaiset ja järvillä kuntalaiset, ellei metsästysoikeutta ole esim. suojelullisista syistä rajoitettu.

    Suomessa on 34 riistanisäkästä ja 26 riistalintulajia, joten metsästysmahdollisuuksia on paljon. Tämän ansiosta suomalaiset saavat vuosittain 10 miljoonaa kiloa kotimaista, puhdasta riistalihaa. Suomessa tärkeimpiä riistaeläimiä ovat hirvi, metsäjänis, rusakko, metsäkauris ja kanadanmajava sekä linnuista useimmat sorsalinnut, metso, teeri, riekko, pyy ja sepelkyyhky.

    Lisätietoa metsästyksestä:

    Suomen riistakeskus: metsästys
    Suomen metsästäjäliitto: metsästys
    Eräluvat.fi: Metsästys

    Muokattu 5.7.2016 12.54