Myrsky

    Myrskyt ovat viime aikoina olleet pahin yksittäinen tuhonaiheuttaja ja puiden kaataja maassamme. Suuria tuhoja alkaa syntyä, kun tuulen nopeus nousee 20–23 metriin sekunnissa. Puuskittainen, yli 17 m/s puhaltava tuuli kaataa heikoimpia puita. Pahimmat myrskytuhot sattuvat metsiköissä, jotka ovat jostakin syystä heikompia kestämään kovaa tuulta. Runsaat sateet lisäävät myrskytuhoja, sillä sateen pehmittämässä maassa puun juurten sitomiskyky heikkenee. Uusiin kasvatusolosuhteisiin sopeutumattomat juuri harvennetut ja lannoitetut metsät sekä avohakkuualueiden reunametsät ovat erityisen alttiita myrskytuhoille. Liian voimakkaita harvennuksia tulisi välttää. Itä – länsisuuntaisten metsikkökuvioiden hakkuut tulisi aloittaa kuvion itäreunasta. Lannoituksen ajoittaminen muutaman vuoden päähän harvennushakkuusta vähentää tuhoriskiä. Itä – länsisuuntaisten metsikkökuvioiden hakkuut tulisi aloittaa kuvion itäreunasta. Monet hyönteiset ja sienet aiheuttavat myrskytuhoalueilla seuraustuhoja.

    Vakuutusyhtiöiden keräämien tilastojen mukaan yli 80 % viime vuosikymmeninä maksetuista metsävakuutuskorvauksista on ollut myrskytuhojen aiheuttamia. Tuhot ovat runnelleet maanomistajien metsiä ja muuta omaisuutta.

    Myrskytuhoja metsäsaarekkeessa avosoiden keskellä. Kuva: Anne Annala

    Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi -myrskyt 2010 aiheuttivat korvausmenoja 8,5 miljoonaa euroa ja keskivahinko oli 4300 €. Tapani- ja Hannu–myrskyt 2011 aiheuttivat korvausmenoja 102,5 miljoonaa ja keskivahinko oli 2400 €.

    Muokattu 5.7.2016 10.40